Tupakointi raskausaikana

Suomessa raskaana olevia naisia kannustetaan lopettamaan tupakointi. Valistuksesta huolimatta noin 15% suomalaisista tupakoi raskausaikana. Tupakoivista äideistä kaksi kolmesta tupakoi läpi raskauden. 

Tupakoinnista vauvalle aiheutuvat haitat raskauden ja imetyksen aikana

Tupakansavun myrkyt esimerkisi nikotiini ja häkä, kulkeutuvat suoraan äidin elimistöstä napanuoran ja istukan kautta sikiöön. Tämän takia raskauden aikainen tupakointi on erittäin vahingollista sikiölle. Syntyvän lapsen veressä on nikotiinia saman verran tai jopa enemmän kuin hänen äidillään.  Sikiön kyky poistaa nikotiinia elimistöstä on aikuista huonompi. Tupakan savussa on häkää saman verran kuin tulee auton pakoputkesta.

Tupakointi tuplaa sikiön kasvuhäiriön riskin. Tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin 200 grammaa kevyempinä. Tämä kaksin kertaistaa kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrää. Istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on myös suurempi. Tupakointi myös kaksinkertaistaa lapsen riskin saada allergian tai astman. 

Imetyksen aikana tupakoivien äitien rintamaidossa on nikotiinia viisinkertainen määrä veren pitoisuuksiin nähden. Äidinmaidossa oleva nikotiini aiheuttaa vauvalle ärtyisyyttä, pahoinvointia ja vatsakipuja. Koliikkia esiintyy enemmän tupakoivien imettävien äitien vauvoilla. Tupakointia tulee välttää ainakin 2-3 tuntia ennen imetystä. Lisäksi on tärkeää huolehtia, ettei lapsi altistu tupakansavulle.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakointi tulisi lopettaa kolme kuukautta ennen raskautta istukkakomplikaatioiden estämiseksi. Jos tupakointi lopetetaan alkuraskaudessa, ennenaikaisuuden, istukan irtoamisen ja etisen istukan vaara pienenee. Mikäli tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä, sikiön kasvu normalisoituu. 

Nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää apuna tupakoinnin lopettamisessa. Nikotiinikorvaushoidosta on sikiölle vähemmän haittaa lopetuksen aikana kuin tupakoinnista.