Taaperoimetys

Suomessa lastenlääkärien virallinen imetys suositus on yhteen ikävuoteen asti. Yhden ikävuoden jälkeistä imetystä ei katsota enää lääkärien näkökulmasta järkevänä, koska sen ei katsota tuovan lapselle enää mitään hyötyä. Mutta kysymys kuuluu onko asia todella näin? 

Tieteen näkökulma

WHO suosittelee että lapsia imetetään vähintään kahteen ikävuoteen asti. Tämä WHO:n suositus on käytössä kehitysmaiden lisäksi myös monissa länsimaissa. Monesti sanotaan että maito muuttuu yhden ikävuoden jälkeen sokerilitkuksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Maito on aina lapsen tarpeita vastaavaa.

5dl maitoa sisältää:

95 % päivän C-vitamiinin tarpeesta
45 % päivän A-vitamiinin tarpeesta
38 % päivän proteiinin tarpeesta
31 % päivän energiantarpeesta

On tehty myös muutamia tutkimuksia joiden mukaan pitkään imetetyt lapset olisivat terveempiä. Äidinmaidossa on sairauksien vasta-aineita sitä suurempina pitoisuuksina, mitä vanhempi lapsi on ja mitä harvemmin hän maitoa nauttii. Näin myös ismpi, jo vieroittuva lapsi, saa äidin maidon kautta vastustuskykyä sairauksia vastaan.

Tilaa Mammalandian uutiskirje!

Imetyksestä hyötyä myös äidille

On todettu imetys ehkäisee äitiä sairastumasta mm. munasarja-, kohtu-, kohdunkaulan ja rintasyöpään. Ainakin joidenkin syöpien kohdalla ehkäisy vaatii monien vuosien imetyksen. Tieteen äkökulmasta voidaan siis todeta että imetyksestä on hyötyä äidille ja lapselle. 

Lapsen luonnollinen vieroittumisikä on 2-7 vuotta 

Maailman lapsista noin puolet saa rintamaitoa vielä kaksi vuotiaana. Tutkimusten mukaan lapsi vieroittuu luonnostaan 2,5-7-vuotiaana. Suomessa vuoden ikäisistä lapsista äidinmaitoa saa noin kolmasosa.

Imetyksen täytyisi aina olla perheen sisäinen asia, mutta valitettavasti näin ei aina ole. Mitä vanhempaa lasta äiti imettää sitä yleisempää on se, että hän saa asiaan liittyen epäasiallisia kommentteja.

"Meinaatko sitten mennä kouluunkin mukaan tissiä tarjoamaan."
"Tuolla menolla olet lapsesi mukana armeijassa maitobaaria pitämässä."

Suomessa onneksi ovat harvassa ne ihmiset jotka pitävät isomman lapsen imetystä suorastaan sairaana asiana. Monet pitävät rajapyykkinä imetykselle sitä, että siinä vaiheessa kun lapsi alkaa sanallisesti vaatia rintaa imetys lopetetaan. Siinä että lapsi pyytää rintaa sanoin ei ole mitään väärää. Sen sijaan sanallinen viestintä voi helpottaa imetystä. Lapsi osa itse ilmaista milloin hän maitoa haluaa tai tarvitsee.

Imetys ei saa olla äitiyden mittari. Siihen ei tarvitse väkisin pyrkiä, jos se ei tunnu hyvältä. Mutta olisi tärkeää että asiasta kiinnostuneille kerrottaisiin pitkän imetyksen hyödyistä asiallisesti. Valitettavasti Suomessa pitkän imetyksen hyödyistä on aivan liian vähän tietoa tarjolla.

Lähde: 1/2001 Karla Lopin kirjoitus Vauvaa vanhemmat maitolapset